Sivu on muuttanut uuteen osoitteeseen

Tanjan matkassa

tiistai 22. joulukuuta 2015

Yö Yllästunturilla....

Maistuvan illallisen jälkeen Aurora Estatesilla oli aika siirtyä majapaikkaan vaihtamaan lämmintä päälle ja suunnata lumikengät kohti Ylläksen keskisen lakea. Olin sopinut rehvit valokuvaaja Markus Kiilin kanssa ja tavoitteena oli lähteä tunturiin kuvaamaan revontulia.

Olen jokunen aika sitten hommannut itselleni uuden pokkarikameran, jossa pitäisi olla sellaiset säätömahdollisuudet että revontulikuvat onnistuisivat, joten Markuksen neuvot olivat enemmän kuin tarpeeseen. Sääennustusten mukaan pilvien piti väistyä Äkäslompolon yltä ja pakkastakaan ei ollut kuin muutama aste, mutta tunturiin päästyämme tajusimme ison pilvimassan vyöryvän kohti kylää. No, sitä odotellessa oli hyvä säädellä kameraa ja ottaa muutama kuva kuusta.







Pikkuhiljaa pilvet väistyivät ja revontuletkin tulivat esille. No, just ja just suurennuslasin kanssa voi jotain vihreää kuvassa havaita, paljaalla silmällä noiden reposten näkeminen oli hankalaa.



Onnistuneiden kuvien määrä ei vielä ollut päätä huimaava, mutta tämä oli hyvä alku kuvausharrastukselleni. Jos haluat lähteä kokemaan saman kuin minä sain kokea, ota yhteyttä Markukseen. Tavoitat hänet myös Destination Laplandin kautta. Opastettuja kuvausretkiä järjestetään Ylläksellä 30.4 asti tiistai-iltaisin.

Kiitos Markus mukavasta ja opettavasta illasta!

Huippuruokaa Ylläksellä!

Kuukkeli-lehteä lukiessani silmiini pisti ilmoitus Aurora Estate -boutiquehotellista ja sen yhteydessä olevasta ravintolasta. Ilmoituksessa ei juuri muuta ollut kuin yrityksen nimi, nettisivujen osoite ja puhelinnumero, joten luuri käteen ja soittamaan miten ravintola on auki ja saako paikasta gluteenitonta ruokaa. Kyseinen hotelli ja ravintola on auennut joulukuun puolivälissä, joten varsin uudesta paikasta on kyse ja kyllähän Ylläksellä on tilaa uudelle yritykselle.

Aukioloajat selvisivät ja se, että kyseinen ravintola on lähimpiä majapaikastani joten sinne tulikin aika pian puhelinsoiton jälkeen suunnattua.

Ruokalistan sisältö vaikutti lupaavalta varsinkin kun kuulin, että pastat voidaan valmistaa gluteenittomina. Toisin oli ruokalistan ulkonäkö. Mutta ehkäpä tämä on vain tilapäinen versio?


Tällä kertaa päädyimme testaamaan pasta-annoksista Auroran nimikkoannoksen ja päivän pihvin, joka tällä kertaa oli entrecote palsternakka- ja hernepyreiden kera.



Täytyy myöntää, että tuo pasta-annos oli parasta gluteenitonta mitä olen ikinä syönyt. Poro oli juuri oikean kypsyistä ja suli suussa. Myös pihviannos sai kehuja isosta koostaan ja sopivasta kypsyysasteesta.

Tällä kertaa jälkkärit jäivät kokeilematta, koska oli kiirehdittävä tunturiin revontulien perässä.

Kyseinen ravintola löytyy Ylläsjärveltä, Eelin kaupan takaa ja suosittelen lämpimästi siellä vierailua kauempaakin. Onneksi lomaa Ylläksellä on vielä jäljellä muutamia päiviä!





lauantai 19. joulukuuta 2015

Lapin talvi

Niinhän siinä taas kävi, että lumen ja talven perässä oli ajettava pohjoiseen. Ensimmäisenä stoppina tällä reissulla on Ylläs, jossa yövyn taas tutuksi tulleilla Mepan mökeillä.

Pari ensimmäistä päivää lunta pyrytti niin paljon, ettei ulkona juurikaan huvittanut olla joten eilinen menikin asioita hoidellessa Levillä ja tulipa taas käytettyä autoakin huollossa Kittilässä.

Kuka kehtaa väittää, että kaamosaika olisi jotenkin synkkää tai ikävää? Talven ensimmäinen hiihtolenkki on takana ja kämpällekin ehdin ennen pimeän laskeutumista. Nyt vähän glögiä lämmikkeeksi, saunaan ja illalla katsomaan josko löytyisi revontulia. Täytyy tässä samalla tutkiskella netistä, mitkä latukahvilat palvelevat näin joulunalla.




Ps. pahoittelen kuvissa näkyvää päivämäärää. Enpä sitten osannut ajoissa ottaa kamerasta sitä päivämäärä-asetusta pois, mutta jatkossa näitä ei pitäisi enää näkyä.

maanantai 30. marraskuuta 2015

Maailmanympäri? Haaveitako vain?

Jos nyt odotat matkaraporttia, niin täytyy tuottaa pettymys. Luvassa turhaa höpinää arjen puurtamisesta ja matkasta haaveilusta, ehkäpä myös pienimuotoisesta valmistautumisesta the matkaan.

En taida olla ainoa ihminen, joka haaveilee matkasta maailman ympäri? Haaveitahan saa aina olla, mutta miten niistä voi tehdä totta? Mietittäviä asioita on paljon, ajankäyttö, reitti, budjetti, mitä tehdä asunnolle / omaisuudelle matkan aikana, vakuutukset, kenen kanssa lähtee reissuun, mitä haluaa nähdä ja kokea. Näitä samoja asioita tulee varmaan pohdittua vaikka lähtisin vain yhteen kohteeseen mutta pidemmäksi aikaa.

Olen jo useamman vuoden kokenut ahdistusta joka kerta vinttikomerossa käydessäni tai eteisen vaatekaapin avatessa, tavaraa tursuaa joka paikasta ja suurin osa sellaista millä ei ole itselleni enää käyttöä. Tämähän tarkoittaa sitä, että en voisi jälleenvuokrata asuntoani, koska kukaan ei halua tulla tavarapaljouteen ja toisaalta sitä, että pidemmän matkan koittaessa ja asunnosta luopuessa turhaa rahaa palaa ison varaston vuokraamiseen. Joten alkusyksystä päätin ryhtyä tuumasta toimeen, tavaraa vähemmäksi, jotta mahdollinen maailmanvalloitus olisi joskus mahdollinen.

Laatikoita tyhjennellessäni dollarin kuvat alkoivat pyöriä mielessä, minulle turha tavara voikin olla jollekin toiselle hyödyllinen ja jos pienen avustuksen saisi matkakassaan, mikäpä sen parempi lopputulos.

Kalastusvälineet, joita olen käyttänyt viimeksi yli 10 vuotta sitten. Iso laatikollinen joulukoristeita. Käyttämättömät luistimet. Kaksi erikoiskahvinkeitintä. 15 vuoden ajalta käsityölehtiä. Mitä yhteistä näillä kaikilla on? No se, että minulle tarpeettomalla tavaralla saan hiukan valuuttaa ja joku toinen saa itselleen tarpeellisen tuotteen viemästä tilaa varastossani.

Ja samalla kun tavarat vähenee niin mielikin muuttuu iloisemmaksi, ei se tavaroista luopuminen nyt niin haasteellista ole kuin mitä olin ajatellut. Ja yksi asia pitkän matkan suunnittelulistan asiakohdista on ratkaistu.

Budjetti

Ennen minkäänlaisen budjetin laskemista täytyisi olla tiedossa reitti. Sen jälkeen alkaa lentolippujen, majoitusten ja muun pakollisen metsästys. Minulla "The matkan" suunnittelu alkoi ex-tempore viime tammikuussa Matkamessuilla. Löysin itseni We Love Cruises-risteilymatkatoimiston osastolta selailemasta kuvastoa ja samana iltana teinkin sitten varauksen matkasta. Tarkemmin kuvastoa kotona tutkiessani tajusin, että voisin samalla reissulla tehdä myös toisen risteilyn. Ja tästä poiki se, että lentolippuja etsiessä huomasin, että saisin samalla kierrettyä koko maapallon hyvin helposti.

Seuraava askel olikin lentolipuista tarjouksen kysyminen muutamasta matkatoimistosta ja myös itsenäisesti lentojen etsiminen hakukoneiden avulla. Loppujen lopuksi lennotkin olivat hommattuna ja noin 2000€ halvemmalla kuin mitä olin saanut tarjouksia. Koska olen oikeasti mukavuudenhaluinen, niin yritin löytää mahdollisimman halpoja suoria lentoja välttäen niitä kaikkein riskialtteimpia lentoyhtiöitä. Tarkemmin kerron lennoista ja matkan reitityksestä kevään aikana.

Haaste 2 oli majoitukset. Käytin jälleen kerran tunnettuja hotellien varaussivustoja ja tyrmistyin hinnoista. Lopulta majoitukset tuli varattua AirBnb:n kautta.

Haasteita on vielä jäljellä. Kuinka paljon varaan rahaa elämiseen maailman suurkaupungeissa? Kuinka paljon haluan retkeillä ja otanko retket laivalta vai maista? Mistä otan matkavakuutuksen? Mitä kaikkea pakkaan mukaan? Mitä teen lopuille tavaroille tai asunnolle?

Onneksi lähtöön on vielä yli kolme kuukautta. Toisaalta päivät menevät kuin siivillä. Tänään vinttiä siivotessa löysin ison kassillisen lukemista, Matkaopas-lehtiä, Matkalehtiä ja Mondoja. Taidankin keittää ison kupillisen teetä ja painun sohvannurkkaan lukemaan ja hakemaan vinkkejä loppuihin mielessä pyöriviin asioihin.

Parasta mitä voi matkaa odotellessa tehdä, on sohvamatkailla :)

Kallis hotelli vai telttamajoitus?

Ensi kevään matkaa suunnitellessa törmäsin hotellien varaussivustoilla karmeaan asiaan, hotellimajoittuminen on kallista. Parin kuukauden matkalla hotelleihin saisi uppoamaan jo useamman tonnin ja koska en ole mikään hostellityyppi, niin ajatuskin jostain makuusalista saa karvat pystyyn. Sen verran hienohelma olen, että haluan majoitukselta jotain yksityisyyttä ja toivon myöskin, että matkatavarat voisivat olla rauhassa eikä tarvitsisi pelätä sitä, että joku ryöstää tai kaikki olisi kannettava koko ajan mukana.

Mutta onneksi tähänkin ongelmaan löytyi ratkaisu, nimittäin AirBnb :)

AirBnb:n  sivulla voit valita haluatko koko asunnon omaan käyttöösi, oman huoneen vaiko jaetun huoneen. Ja tarjolla on kaikkea luksushuviloista meren rannalla pieniin maaseudulla sijaitseviin yhteisöihin. Ja hintahaitarikin on laaja.

Minulle matkustaessa tärkeää on nähdä miten paikalliset elävät ja paras konsti tähän on yöpyä paikallisten luona. Samalla tietysti saa vinkkejä siitä mitä kyseisessä paikassa voi tehdä, nähdä ja kokea.

Ja yksi syy miksi käytän AirBnb:tä on majoituksen edullisuus, ensi kevään reissun noin 30 yötä tuli maksamaan noin tonnin, hotelleissa olisin tuolla rahalla yöpynyt vain alle 10 yötä.

Maailma, here I come!


keskiviikko 25. marraskuuta 2015

Toimimaton matkavakuutus?

Tänään törmäsin matkavakuutuksia vertaillessani omituiseen lauseeseen vakuutusehdoissa: " Korvausta ei makseta, jos vahinkotapahtuma aiheutuu maanjäristyksestä, maanvyörymästä, lumivyörystä, tulvasta, tulivuorenpurkaumasta, tsunamista, hurrikaanista, tornadosta, metsäpalosta tai muusta luonnonkatastrofista."

Mitä järkeä on tälläisellä vakuutuksella?  Jo edellisen ison tsunamin sattuessa tapaninpäivänä 2004 suomalaisille toitotettiin matkavakuutuksen tärkeyttä. Ja eihän tuollaisia luonnonkatastrofeja voi ennustaa kuukausien päähän, saati lyhyemmällä varoitusajalla. Kukapa meistä edes haluaisi tuollaiseen joutua? Jos matkakohdetta alkaisi valitsemaan sen perusteella, missä ei noista mikään olisi mahdollista, niin matkustaminen olisi täysin mahdotonta. Jopa Suomessa on koettu lumivyöryjä, tulvia, metsäpaloja ja muutamia pieniä syöksyvirtauksia.

Toinen asia mikä ihmetyttää vakuutuksissa on niiden hinta. Usealta vakuutusyhtiöltä saisi jatkuvasti voimassa olevan vakuutuksen huomattavasti halvemmalla kuin noin kaksi kuukautta kestävän matkan ajaksi otettavan, ongelmaksi muodostuu vain se, että useimmilla matkatoimistoilla matkan enimmäispituudeksi on määrätty 45 vrk, joka esim minulle on aivan liian lyhyt aika. Hintahaitari on vertailujeni mukaan ollut kaikkea mahdollista kolmensadan ja tuhannen euron välillä.... Paitsi sellaisella vakuutusyhtiöllä kuin Gouda, hinta olisi hyvin halpa, mutta muutama asia pisti silmään heidän sivuillaan. Korvaukset haetaan matkan jälkeen, mitäs jos sairastunkin Jenkeissä, jossa sairaanhoito on tunnetusti kallista ja tonni on siellä pikkuraha.... 

Rillipäänä sitä myöskin toivoisi löytävänsä vakuutuksen, joka esimerkiksi mahdollisen tapaturman sattuessa korvaisi myös kakkulat. Oi, miksi tämä on tehty niin vaikeaksi???

tiistai 29. syyskuuta 2015

Mallorca, päivä 3

Tässä postauksessa kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa.

Aamusta herättyämme suuntasimme auton keulan kohti saaren pohjoisosia ja Alcudian kylää emmekä tälläkään kertaa ajelleet perille suorinta tietä, vaan kartasta katsoimme mahdollisimman mutkaisen serpentiinitien. Mirva huokaili useampaan otteeseen, että on onnellinen istuessaan vänkärin paikalla. Paikkapaikoin meinasi usko loppua ja noin kolmekymmentä bussia kapealla tiellä sivuutettuamme olimme oikeasti onnellisia päästessämme vihdoinkin perille. Matkalla piti kyllä pysähtyä mm juomaan tuoretta appelsiinimehua tien poskella olleelle kojulle, Incan kaupungin markkinoille ja maistamaan reissun ainoat churrokset (kauhea pettymys, niiden kanssa ei tarjoiltu suklaakastiketta!).

Alcúdiaa kutsutaan Pohjois-Mallorcan helmeksi eikä ihmekään, onhan lomakohde siisti, rauhallinen ja 14km pitkä hiekkaranta aktiviteetteineen houkuttelee turisteja. Vanhaa kaupunkia ympäröi jylhä keskiaikainen muuri ja hyvänä maamerkkinä toimii mm alla olevissa kuvissa oleva Sant Jaumen kirkko.



Tällä kertaa lounaspaikaksi valikoitui Bistro 1909 ja kuten kuvasta näkyy, tapakset jäivät taaskin tällä kertaa kokeilematta. Salaatti ja valkosipulijuustoleivät maistuivat erittäin hyvin kuumana hellepäivänä. Ja tulihan sitä vihdoinkin syötyä oliiveja, ei ne kyllä vieläkään suurinta herkkuani ole. Kesken ruokailun tunsin kun joku tuijottaa  ....



Täällä sain muute reissun parhaan kahvin, jostain kumman syystä muualla cappuccinoon haluttiin väkisin tunkea kermavaahtoa. Lounaan jälkeen kiertelimme hetken Alcúdian kujilla ennen siirtymistä rannalle.


Lyhyen ajomatkan päässä Alcúdiasta sijatsee Formentorin niemimaa, josta löytyy ranta nimeltään Platja De Formentor. Allaolevasta hinnastosta voitte päätellä miksi emme muutaman tunnin takia viitsineet ottaa aurinkotuoleja ja varjoa, vaan mieluummin levitimme pyyhkeemme hiekalle. Jos reissaatte pienellä budjetilla, niin ilmainen parkkipaikka löytyy noin kilometri ennen rantaa, me taas ajoimme aikaa säästääksemme mahdollisimman lähelle ja saimmekin paikan vartioidulta parkkipaikalta 10€ hintaan :) Rannalla sijainnut ravintolakin oli osannut hinnoitella palvelunsa.





















Muutama tunti auringonpalvontaa ja matka jatkui kohti Formentorin niemimaan kärkeä ja siellä sijaitsevaa majakkaa. Tie perille on jälleen kerran kapea ja ruuhkainen ja jos mielit saada kahvia tai muuta juotavaa, niin majakan kahvila sulkee ovensa jo reilusti ennen auringonlaskua. Kannattaa olla ajoissa tai ottaa eväät mukaan.




Kolmantenakaan matkapäivänä emme päässeet nauttimaan perinteistä Mallorcalaista illallista vaan nälkä pakotti pysähtymään matkalla majapaikkaan Incan kaupungissa amerikkalaisessa pikaruokalassa... No tulipahan kuvattua Incan keskustassa sijainnut kirkko iltavalaistuksessaan.


maanantai 28. syyskuuta 2015

Celebrity Eclipse

Heinäkuussa pääsin tutustumaan Helsingissä vierailleeseen Celebrity Cruisesin alukseen Celebrity Eclipse. Kuvia pääset ihailemaan Facebookista.

Tämän vierailun mahdollisti We Love Cruises - risteilymatkatoimisto.

Celebrity Cruisesin sivulta taasen voinee saada vinkkiä mahdollisesta ensi kevään reissukohteestani ;)


sunnuntai 27. syyskuuta 2015

Revontulet

Siitä asti kun ensimmäisen kerran näin revontulia joskus teini-ikäisenä, ovat ne jaksaneet kiehtoa salaperäisyydellään. Lapin reissuilla suurinta nautintoa ovat olleet ne hetket, kun revontulet ovat syttyneet taivaalla, olet tunturissa ja ympärillä vain luonnon hiljaisuus. Enpä olisi uskonut, että ruskaretkellä syyskuussa 2015 tulisin näkemään tähän astisen elämäni upeimmat taivaantulet saati että olisin saanut elämäni ensimmäiset kuvat niistä.

Kamerana toimi puhelimeni Lumia 1020 ja satojen ottojen joukosta löytyi muutama julkaisukelpoinen. Kuvat on otettu Levi-tunturin huipulla viimeistä kuvaa lukuunottamatta. Seuraava ostos ennen tulevia Lapin reissuja taitaa olla hieman parempi kamera, joten vinkkejä otetaan ilolla vastaan :)






lauantai 26. syyskuuta 2015

Mallorca, päivä 2

Toisen matkapäivän aamu valkeni aurinkoisena ja lähes pilvettömältä taivaalta paistaen. Pikainen aamupala nautittiin asunnollamme upeista näköaloista nauttien ja päivän ajoreittejä suunnitellen. Päätimme suunnata saaren keskiosiin, viininviljelyalueella tunnettuun Binissalemiin.


Ensimmäinen pysähdyspaikkamme oli vuonna 1931 perustettu Bodegas José L. Ferrer, jonka myymälästä mukaan tarttui muutama pullo viiniä sekä viinitilan tuottamaa oliiviöljyä. Opastettuja kierroksia viinitilalla järjestetään kaksi kertaa päivässä, mutta tällä kertaa jätimme opastetun kierroksen maisteluineen väliin ja suuntasimme kohti toisia seikkailuja.


 Kello alkoi jo kääntymään iltapäivään ja siesta-aikaan ja kroppani alkoi jo vaatia jotakin syötävää, niinpä päädyimme kylän keskustaan. Tyhjät kadut kertoivat jo siestan alkaneen emmekä uskoneet enää minkään ruokapaikan olevan auki, mutta olimme totaalisen väärässä. Pieni paikallinen kuppila löytyi ja taisimme olla ensimmäiset asiakkaat lounaalla (noin puoli kahdelta).


Alue saaren keskiosissa on siis tunnettu viininviljelystään, joten luonnollisesti kirkon kupeessa olleet patsaat muistuttavat perinteisistä työmenetelmistä.


Miksi ajaa majapaikkaan suorinta reittiä, jos matkalla on mahdollisuus käydä katsomassa tippukiviluolaa tai yhtä saaren tunnetuimmista rannoista? Onneksi olimme myöhään liikenteessä ja saimme automme parkkiin lyhyen kävelymatkan päähän Es Trencin rannasta. Ranta on noin kaksi kilometriä pitkä, rakentamaton alue ja erityisesti lapsiperheiden ja nudistien suosiossa. Muutamia rantaravintoloita löytyy kummastakin päästä, mutta hinnat ovat suolaisia ja ruoka ei kuulemma ole kehuttavaa. Päivän pölyjen huuhtomiseen ranta kuitenkn soveltui erinomaisesti.


Ennenkuin pääsimme takaisin majapaikkaamme, aurinko oli jo ehtinyt laskea mutta se ei estänyt meitä vierailemasta majapaikkaamme lähimpänä olleessa ravintola Nautiluksessa. Paikka on suosittu erityisesti auringonlaskun aikaan, mutta päästäkseen katsomaan tuota, olisi pöytä varattava etukäteen. Koska päädyimme lähikuppilaan ja tiesimme, että auto pysyy parkissa seuraavaan aamuun asti otimme ilon irti ja nautimme pullon hyvää paikallista viiniä hampurilaisten kanssa.


Ihan loistava viini pieneltä viinitilalta Anima Negra, perustettu 1994. Jotkut saattavat muistaa viinin Silja Linen valikoimista, näyttäisi olevan tälläkin hetkellä Silja Symphonyn Bon Vivant - ravintolan listalla.

"ÀN/2 on pääosin saaren omien alkuperäislajikkeiden sekoitus (65% Callet- , yhteensä 20% Manto Negre- ja Fogoneu- sekä 15% Syrah). Tammikypsytys 12 kk. Tynnyreistä 70% ranskalaisia ja 30 % amerikkalaisia. 35% uusia tynnyreitä ja 65% 1-3 vuotta käytössä kiertäneitä.

Hieman jo reunoiltaan tiilenpunaan kääntyvä väri ja kehittynyt tuoksu, jossa kirsikkaa, tupakkaa, savua, lantaa sekä mausteisuutta. Keskitäyteläinen maku, jossa kehittyneelle viinille tyypillistä eläväisyyttä ja herkkyyttä. Virkeän hapokkuuden seuralaisena sinnittelee jo voimiensa tunnosta hiipumaan päin oleva tanniinisuus. Pitkässä jälkimaussa on kuivattua kirsikkaa ja mausteisuutta."

Kyseistä viiniä tuli sitten kannettua kotiin asti useampi pullo, hinta oli Palman lentokentällä ihan kohtuullinen (16,90€/plo) verrattuna saaren pikkukauppoihin (22€). 


perjantai 25. syyskuuta 2015

Unelmien matka?

Millainen on unelmiesi matka? Kaupunkiloma rakkaimpasi kanssa hyvän ruuan ja viinin äärellä? Rantaloma jossain kaukana arjesta? Luontoloma Lapissa? Risteily? Safari Afrikassa? Historian havinaa ja museoiden aarteita?

Jokaisella meillä on haaveita ja unelmia, useimmilla monia ja haaveetkin voivat vaihtua. Vajaa kolmekymppisenä haaveilin pääseväni juhlimaan pyöreitä Afrikan safarille ja kiipeämällä Kilimanjarolle, mutta kohta kun nelikymppiset kolkuttelevat ovella tuo haave on vielä toteuttamatta. Safarin sijasta päädyin purjehtimaan Karibialle, sekin matka oli ikimuistoinen.

Hawaii, Fizi, Bora Bora, Tahiti, Malediivit, Seychellit, Reunion... Nuo maat kuullostavat maanpäällisiltä paraatiiseilta ja aivan liian kaukaisilta. Ja pah, nykyään matkustamisesta on tehty helppoa ja käyttämällä aikaa suunnitteluun voi säästää sievoisen summan. Kuten vanha sanonta sanoo, hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.

Kävin tammikuussa matkamessuilla etsimässä Once in a lifetime-matkaa mielessäni yhä Kilimanjaro ja Big Five (elefantti, sarvikuono, leijona, buffalo ja leopardi) mutta päädyinkin johonkin aivan muuhun. Varasin matkan keväälle 2016, joka tuntui silloin olevan kaukana tulevaisuudessa. Nyt lähtöön on enää vajaa puoli vuotta ja matkakuume sen kun kasvaa. Ihan vielä en teille matkakohdetta paljasta, sen saatte lukea sitten täältä blogista kunhan matka etenee ( ja mä pääsen netin äärelle).

Tässä vaiheessa kun matka lähenee, niin ensimmäiset matkaopas-kirjat on hankittuna, lennot  varattu, suunniteltu mahdollisia retkiä ja must seen-kohteita ja pakolliset viisumit ovat haussa. Täytyy myöntää, että olen jo miettinyt, mitä pakkaisin mukaan; tyydynkö vanhaan hyvinpalvelleeseen Haglöfsin rinkkaan vai ostanko elämäni ensimmäisen oikean matkalaukun. Olen myöskin laskeskellut budjettia paljonko tarvitsen reissuun rahaa ja mistä sen saan hankittua. Yöpymispaikkoja on jo tullut katseltua ja varauksia pitäisi pikkuhiljaa aloittaa tekemään, ennenkuin ne hinnaltaan halvimmat ovat menneet. Sen olen kuitenkin päättänyt, että perinteistä reppureissua ensi kevään matkasta ei tule, vaan osan matkasta nautin luksuksesta täysin rinnoin :)

En tiedä kuinka normaalia on miettiä jo tässä vaiheessa puoli vuotta ennen matkaa sitä, mikä olisi hyvä kamera vai riittääkö puhelimeni. Ostanko retkiä paikallisilta vaiko isolta matkanjärjestäjältä vai olenko retkeilemättä ja nautin vain olostani ilman aikatauluja ja ryhmää ympärillä?

Mielessä on kyllä käynyt paljon muutakin, kuinka pärjään pitkässä reissussa ilman reumalääkkeitä, ikävöinkö kotiin, kyllästynkö matkustamaan yksin, mitä jos jotain sattuu matkan aikana... Nuo ovat kuitenkin asioita, joita ei voi etukäteen miettiä tai pahimmassa tapauksessa käy niin, että perun koko matkan.

TJ 165 ... aika menee ihan liian nopeasti!

Elokuun äkkilähtö Mallorcalle, päivä 1

Suomen kesä, tunnetusti kylmä ja sateinen, joten aurinkoa piti löytää jostain muualta. Ja samalla tuli tilaisuus saada taas yksi uusi "leima passiin". Todellakin, Espanja on ollut tähän asti näkemättä ja koska Norwegianilta löytyi edulliset lennot, niin pitihän se vanhempien kihlajaismatkan (v.75) kohde käydä katsomassa.

Valmismatka ei kuullostanut sellaiselta lomalta, jolle olisin halunnut, joten lennot varasin siis norjalaiselta ja majoituksen AirBnb:n kautta. Tämä vaihtoehto oli siltäkin osin sopiva, koska koko viikon matkalle ei olisi ollut mahdollisuuksia vaan viisi päivää sai tällä kertaa riittää.

 Lento Helsingistä pääsi lähtemään ajoissa ja Mallorcalle saavuttiin paikallista aikaa noin klo 11. Ensimmäisenä suuntasimme kohti Europcarin tiskiä vuokraamaan autoa. Halvempiakin autovuokraamoja olisi kentällä ollut, mutta Europcarin toimintatavat on tullut tutuksi jo vuosia sitten oppaana työskennellessäni, joten heihin päätyminen oli aika luonnollinen valinta. Autokin löytyi pienen etsimisen jälkeen ja päästiin lähtemään liikenteeseen ja tälläinen sää meitä siellä sitten odotti:


Muutaman ylimääräisen mutkan jälkeen saavuimme sitten majapaikkaamme, Port De Sollerin kylään saaren länsirannikolla. Suosittelen muuten lämpimästi navigaattorin mukaan ottamista, vaikka tiet ovatkin hyvin merkittyjä niin elämästä tulee kuitenkin paljon helpompaa :D Port De Solleriin pääsee joko uutta tunnelia pitkin tai sitten maisemareittiä, jälkimmäinen reitti kannattaa ajaa edes kerran loman aikana, jos ei pelkää korkeita paikkoja, kapeaa tietä, polkupyöräilijöitä tai mahdollisia vuohia.



Kamat kämppään ja auto parkkiin, kunto ei ainakaan loman aikana pääse rapistumaan sillä majapaikkaamme vei 103 jyrkkää porrasta... Jotka siis pitää kavuta ylös jos meinaa jonnekin asunnolta lähteä. Reilu kilometri alamäkeä keskustaan ja syömään ja pitihän se ensimmäinen sangriakannukin tilata. Omat allergiat hieman rajoittavat ruokailuja, eikä edes mitään isompaa tehnyt mieli, joten salaattilinjalla mentiin ensimmäinen päivä. Port De Soller vaikutti sateesta ja harmaasta kelistä huolimatta oikein viihtyisältä pieneltä kylältä. Ja väkeäkään ei paljoa liikenteessä ollut kelistä johtuen. Ruokailun päälle kävelyä rantabulevardilla.




Eihän sitä sitten iltaa malttanut viettää kämpällä ja alkuperäisen suunnitelman mukaan meinasimme suunnata Solleriin, mutta pimeässä emme löytäneet kylään vievää risteystä (noloa!) joten päädyimme Fornalutxiin ja siellä ravintola Es Turoon . Nyt oli vihdoinkin aika maistaa lammasta. No, parempaakin on tullut syötyä.



Sellainen oli ensimmäinen päiväni Espanjassa, ever.


Tervetuloa mukaan matkalle maailmalle!

Vuosien varrella on tullut matkusteltua enemmän ja vähemmän, työn ja vapaa-ajan puitteissa. Idea tähän blogiin lähti tammikuussa 2015 matkamessujen jälkeen, kun olin varannut "once in a lifetime" reissun keväälle -16. Lähinnä blogini on ystäviäni ja perhettäni varten, mutta kaikki lukijat ovat enemmän kuin tervetulleita seuraamaan reissujani. Levottomana ihmisenä en ole malttanut matkamessujen jälkeen odotella sitä isoa reissua, vaan muutamia reissuja on tullut tehtyä, lähinnä kuitenkin kotimaassa. Jos haluat linkittää blogiani, saat sen vapaasti tehdä ja kuviakin voit linkittää, mutta ethän tallenna kuvia omalle koneellesi (etkä jaa niitä ominasi!). With
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...